sarskansivut

Second and Ten – kaksi kokemusta touchdowneista

Mainokset

Nyt olemme saaneet nähdä mitä on amerikkaisen jalkapallon huuma. Syyslomavieraillamme sattui myös hyvä tuuri ja kahtena viime lauantaina saimme ”nauttia” pelipäivistä Bobcatsin kotiareenalla.

Ensimmäinen peli, jonne ostimme liput sattui Alumniviikonlopulle, jolloin kaupungissa oli paljon vierailijoita -kuten suomalaisia! Vaikka peli alkoi vasta klo 14, olimme jo klo 11 kadulla seuraamassa kulkuetta, jossa puhalliorkesteri johdatti pelikansaa kohti Peden stadiumia.

Meidän lisäksi peliä seurasi 25 000 katsojaa. Peli alkoi yliopiston puhallinorkesterin alkusoitolla, jota voisi kutsua enemmänkin showksi. Marching 110 orkesterissa soittaa ja ”tanssii” yhteensä 245 soittajaa. Minusta melkein parasta hupia koko stadionilla. Tahdissa mukana tietenkin cheerleaderit ja muut akrobatit.

Tässä pelissä Bobcats sai vastaansa Miamin, uuden kovatasoisen tulokkaan. Panostukset olivat kovat. Peli alkoi Bobcatseillä hyvin ja jatkui reilut 3 tuntia. Voitto tuli kotiin pistein 33-3. Tämä tarkoitti siis viisi 6 pisteen touchdowia ja siihen päälle muutamat 1 pisteen maalipotkut.

Toinen peli oli viime lauantaina ja vastassa oli Michigan. He olivat valmistauneet peliin omilla  soittajilla ja kannustajia taisi olla bussilasteittain. Kylmä tuuli verotti hieman katsojamääriä ja peli päättyi Bobcatsien tappioon. Katsomot alkoivat tyhjetä jo ennen peliä ja meidäkin porukasta osa siirtyi sisätiloihin ennen pelin ratkaisua.

Kahden pelin perusteella alkavat säännöt ja peli-idea hieman aueta, mutta hyvästä ymmärryksen tasosta ei voi puhua. Sen voi sanoa, että hidastempoisesta pelistä on kyse eikä pelaajille kyllä samanlaista hikeä nouse pintaan kuin perinteissä jalkapallossa eli soccerissa. Enemmän tuntuu tuomareilla olevan puuhaa kuin pelaajilla. Ehkä pelifilosofia vielä joskus kunnolla aukeaa :)!

Kiinnostavaakin pelin seuraaminen voi olla, jos pääsee näkemään onnistumisia. Kahden tunnin riukupenkillä istuminen ei kuitenkaan houkuta näitä onnistumisia aina odottamaan, niitä on aika harvassa.

Paikalliset kuitenkin elävät niin innokkaasti pelissä mukana, että on hienoa olla mukana sitä todistamassa. Vaikka jalkapallo ei olisi juuri se oma laji, on peliin osallistuminen välttämätöntä amerikkaisen kulttuuriin tutustumisessa. Kysessä ei ole vain peli vaan kokopäiväinen tapahtuma puistoruokailuineen ja Bobcats vaateineen. Jatkossa tosin taidan seurata peliä kotisohvalta -ikkunasta näkee stadionin ja televisiosta pelin!

Mainokset

Mainokset