Second and Ten – kaksi kokemusta touchdowneista

Nyt olemme saaneet nähdä mitä on amerikkaisen jalkapallon huuma. Syyslomavieraillamme sattui myös hyvä tuuri ja kahtena viime lauantaina saimme ”nauttia” pelipäivistä Bobcatsin kotiareenalla.

Ensimmäinen peli, jonne ostimme liput sattui Alumniviikonlopulle, jolloin kaupungissa oli paljon vierailijoita -kuten suomalaisia! Vaikka peli alkoi vasta klo 14, olimme jo klo 11 kadulla seuraamassa kulkuetta, jossa puhalliorkesteri johdatti pelikansaa kohti Peden stadiumia.

IMG_0974

Meidän lisäksi peliä seurasi 25 000 katsojaa. Peli alkoi yliopiston puhallinorkesterin alkusoitolla, jota voisi kutsua enemmänkin showksi. Marching 110 orkesterissa soittaa ja ”tanssii” yhteensä 245 soittajaa. Minusta melkein parasta hupia koko stadionilla. Tahdissa mukana tietenkin cheerleaderit ja muut akrobatit.

Maching 110

Tässä pelissä Bobcats sai vastaansa Miamin, uuden kovatasoisen tulokkaan. Panostukset olivat kovat. Peli alkoi Bobcatseillä hyvin ja jatkui reilut 3 tuntia. Voitto tuli kotiin pistein 33-3. Tämä tarkoitti siis viisi 6 pisteen touchdowia ja siihen päälle muutamat 1 pisteen maalipotkut.

Toinen peli oli viime lauantaina ja vastassa oli Michigan. He olivat valmistauneet peliin omilla  soittajilla ja kannustajia taisi olla bussilasteittain. Kylmä tuuli verotti hieman katsojamääriä ja peli päättyi Bobcatsien tappioon. Katsomot alkoivat tyhjetä jo ennen peliä ja meidäkin porukasta osa siirtyi sisätiloihin ennen pelin ratkaisua.

Kahden pelin perusteella alkavat säännöt ja peli-idea hieman aueta, mutta hyvästä ymmärryksen tasosta ei voi puhua. Sen voi sanoa, että hidastempoisesta pelistä on kyse eikä pelaajille kyllä samanlaista hikeä nouse pintaan kuin perinteissä jalkapallossa eli soccerissa. Enemmän tuntuu tuomareilla olevan puuhaa kuin pelaajilla. Ehkä pelifilosofia vielä joskus kunnolla aukeaa :)!

Kiinnostavaakin pelin seuraaminen voi olla, jos pääsee näkemään onnistumisia. Kahden tunnin riukupenkillä istuminen ei kuitenkaan houkuta näitä onnistumisia aina odottamaan, niitä on aika harvassa.

Paikalliset kuitenkin elävät niin innokkaasti pelissä mukana, että on hienoa olla mukana sitä todistamassa. Vaikka jalkapallo ei olisi juuri se oma laji, on peliin osallistuminen välttämätöntä amerikkaisen kulttuuriin tutustumisessa. Kysessä ei ole vain peli vaan kokopäiväinen tapahtuma puistoruokailuineen ja Bobcats vaateineen. Jatkossa tosin taidan seurata peliä kotisohvalta -ikkunasta näkee stadionin ja televisiosta pelin!

Mainokset

Hocking hills – Appalakkien historiaa valloittamassa!

Reilu viikko on vierähtänyt mukavissa merkeissä. Syysloman ansiosta saimme vieraita Suomesta. Mukava erilainen jakso elämää täällä on nyt ohi ja lyhyt  katsaus menneen viikon kokemukseen tiivistetysti tässä.

Mieleenpainuvin kokemus lienee meille kaikille ollut picnic matka Hocking hills -luonnonpuistoon. Athensista luoteeseen avautuu laaja metsäalue, joka tunnetaan sen kauniista ja poikkeuksellisista luontokohteista. Puistossa on useita vaellusreittejä, joiden varrella voi ihailla joko siirtolohkareista muodostuneita luolia tai vesiputouksia. Ja unohtamatta hyviä picnic alueita.

Hocking hills -luonnonpuiston historia ulottuu aina 7000 vuoden takse. Ihmisen jäljistä on merkkejä aina 1700 luvulta alkaen kun ensimmäiset siirtolaiset asettuivat alueelle. Luonnon muodot ovat kuitenkin muodostuneet siis tuhansien vuosien aikana veden ja eroosion vaikutuksesta.

Old man’s cave on laaja lahdelma, joka on jaettu viiteen osaan: Upper Falls, Upper Gorge, Middle Falls, Lower Falls and Lower Gorge. Merkittävin nähtävyys on luola, joka on toiminut Richard Rowen asuntona noin sata vuotta sitten.Tarina kertoo, että Richard on vaeltanut aluueelle tehdäkseen kauppaa ja löytänyt alueen asunnokseen. Hän on asustanut aluetta ja pitänyt luolaa kotinaan ja hänet on haudattu luolaan.

Old's man cave

Old man’s cave nimi on tullut figuurista, joka on löydettävissä yhden kallioseinämän reunasta -miehen kasvojen profiili.

IMG_1014

Ash cave oli myös vaikuttava luonnonmuodostelma, joka on aikoinaan toiminut kirkon miesten juhlapaikkana. Molempien luolien läheisyydessä oli pienet vesiputoukset, mutta nyt vähän veden aikana niitä ei saanut kameralla kunnolla vangittua.

Ash Cave

Kävelyreitit kulkevat valtavien rotkojen ja harjujen päällä. Korkeuserot sekä kallioiden massiivinen olemus ovat mahtavia eikä niitä saanut myöskään kameralla ikuistettua. Kiviaines on pehmeää ja siihen kaivertaminen on helppoa. Seuraavat kävijät löytävät meidänkin nimikirjaimet jostain kivenkolosta.

Ash Cave

Flora and Fauna – lyhyt oppimäärä

Athensin ja koko Ohion luonto on vehreää ja kasvillisuutta on runsaasti. Metsämaisemia ja silmänkantamattomiin ulottuvia peltoja voi nähdä tuon tuostakin. Appalakkien maanmuodot ja metsätyypit näkyvät myös kauniina puustoketjuina  koko Athensin kaupungin ympärillä. Tälle alueelle on tyypillistä sekametsätyyppi, jota ei todellakaan voi olla huomaamatta. Erilaisia kasvilajeja on todella paljon. Myös eläimiä on paljon, vaikka varsinaisesti emme ole edes kaupunkialueen ulkopuolella liikkuneet.

Seuraavaksi lyhyt katsaus eläimiin ja kasveihin, joihin erityisesti olemme törmänneet. Ja kamerakin on sattunut matkaan.

  1. Canadian Geeset eli hanhet asustavat Hocking joen varrella pienissä parvissa. Hanhia on kymmeniä lähes satoja. Pyörätie kulkee joen vartta ja hanhet ovat siis ilonamme aina kun pyöräilemme joen vartta.Suurin riesa lienee jätökset, joita ne toden teolla työntävät pyörätielle lenkkeilijöiden ja pyöräilijöiden riesaksi.

Amerikan kuvia_syyskuu 013

2. Raccoon eli pesukarhu vilahtelee jos tuon tuostakin nurmialueille. Raccooneja näkee teiden ja pyörteiden varsilla ruokailemassa erityisesti iltaisin ja aamulla varhain. Raccoon asustelee pensaiden alla ja sillan koloissa. Erittäin arka eläin, eikä päästä ihmistä lähelle, vaikka ihmisten keskellä asustaa.

Amerikan kuvia_syyskuu 0143. Squirrels eli oravat etsivät ruokaa  joka paikassa. Oravia on paljon. Ne liikkuvat yksin tai 3-4 oravan ryhmissä etsien ruokaa. Hyvän saaliin saatuaan ne pinkovat pakoon läheisiin puihin. Niin vikkeliä ovat, että kelvollisia kuvia ei ole vielä saatu.

4. Ehkä kaunein näky ovat kauriit, deers. Kauriit asustavat erityisesti täällä Ridges alueen metsissä, mutta Ismo sai otettua kuvan kaupungin toiselta laidalta. Viime viikolla saimme ihastella niiden ruokailua olohuoneen ikkunasta kun ne tulivat iltaisin hakemaan tammenterhoja ovemme edestä. Valkohäntäpeura on kaunis, mutta kaunein on valkotäpläinen pikkupeura kuin suoraan Walt Disneyn Bambi-kirjasta.

WP_20150923_0145. American Black Wulture on kuin iso kanalintu, jolla on varislinnun tavat. Olemme törmänneet lintuun läheisellä opiskelija-asuntoalueella taistelemassa ruuasta. Kovaääninen ja röyhkeä lintu, joka elelee pienissä yhdyskunnissa.

IMG_03856. Pienimmistä lentävistä kamera kohdistuu usein perhosiin. Niitä on myös paljon ja ne ovat varsin kauniita. Lukkeja ja hämähäkkejä on ehkä vielä enemmän, mutta niiden kuvaaminen ei ole niin kiinnostavaa.

Amerikan kuvia_syyskuu 007Amerikan kuvia_syyskuu 031Sitten joitakin otoksia kasveista. Suurimmaksi osaksi kasvillisuus on samanlaista kuin Suomessa, mutta vaahteroiden, pihlajien,tammien, saarnien ja lehtikuusien lisäksi on runsaasti puita, joita ei Kydön metsissä kasva. Erityisen kiinnostavia ovat  puiden hedelmät – näin syksyn saapuessa. Kukkivia kasveja löytyy vielä, mutta paras loisto alkaa olla ohi. Tunnistaminen on hieman hataraa, joten ’oikeus määritysmuutoksiin pidätetään’.

1.Horsechestnuts ovat kuin karvapalloja, jotka maahan putoessaan räjähtävät ja terhot lentävät sisältä. Kuoret ovat kauriiden herkkua.

Amerikan kuvia_syyskuu 040

2. Tammen terhot alkavat olla parhaimmillaan. Oravilla siis lystiä 🙂

Amerikan kuvia_syyskuu 043

Amerikan kuvia_syyskuu 053 3. Walnut tree – voisiko olla? Lehdet ovat jo tippuneet, mutta joitakin hedelmiä edelleen puussa. Hedelmä on kuin vihreä omena, mutta tuoksuu limelle.

Kukkivista kasveista parhaillaan kukkii asterit ja muut tutut tien varsien kasvit kuten huopaohdake, koiranputki ja apila yms. yms. Pensaissa on marjat parhaimmillaan.

Maisemat ovat kauniit ja ruska alkaa pikkuhiljaa näkyä. Kaksi päivää satoi vettä ja lämpötila laski alle +15 Celsius asteen. Tänään onneksi lämpötila nousi yli 20 asteen, aurinko paistoi ja päästiin taas pyöräilemään sekä nauttimaan kauniista maisemista.

Amerikan kuvia_syyskuu 054

Sieniä ei ole juurikaan bongattu. Ne kuulunevat jatko-opintoihin.

Viikon highlightit

Työviikko alkaa olla sunnuntain lepoa vaille taputeltu. Kuusipäiväinen ja varsin hektinen viikko on takana. Tällä viikolla ei pitänyt olla juuri mitään,mutta aika mukavia juttuja osui kuitenkin matkalle.

1. Lainattiin kirjoja Lotan kouluprojektiin ja Petja löysi mieluisan iltalukemisen. Saimme uusina asiakkaina kirjastokortin ja olemme koeajalla. Koeajalla saa lainata viisi kirjaa ja kun ne palauttaa ehjänä takaisin saa oikeuden lainata rajattomasti. Viidellä kirjalla mennään siis kaksi viikkoa!

2. Lotalla kokeiden palautuksia ja hyviä tuloksia. Ensimmäinen jaksoarviontikin tuli ja lähes pelkkää A+! Petjalla ekat kokeet ja kiitettäviä tuli sieltäkin! Eikä jäänyt Ismo huonommaksi, psykan tentti 4/5.

3.  Ostettiin amerikkalainen jalkapallo! Heittoharjoituksia ja perehtymistä lajin saloihin tehty takapihan puistossa! Kyllä olisi hanskat paikallaan ja ehkä ne kaikki muutkin varusteet!

4. Petjan koulun International food fair pidettiin viikon päätteeksi perjantaina. Eri maiden ruokia oli tarjolla yli 70! Meidän makaronilaatikko kävi kaupaksi myös hyvin, mutta kyllä aasialaiset ruuat olivat meidän makuun! Ja persialainen limetorttu, oh my..!

5. Petjalla koulukuvaus perjantaina ja Lotan kuvat tulivat katsottavaksi! Voi kun Suomessakin otettaisiin seisomakuvia!

6. Appalakkian luonnontieteen ja matematiikan opettajien vuosittainen symposium pidettiin tänä vuonna Athensissa ja minulla oli ilo alustaa aiheesta ”STEM education in Finland”!

7. post script: Paavin vierailu Amerikassa oli jopa historiallinen, sillä tiedossa vain 6 Paavin vierailua Yhdysvaltoihin.  Koko viikon saimme seurata vierailua uutisten kautta. Jopa presidentin vaalikampaja hiljeni viikoksi.

Autoilla mennään ja pyörällä pääsee, vai pääseekö?

Todellakin näyttää siis siltä, että Amerikka kulkee pyörillä. Autoja on joka paikassa ja jokaisella on auto. Parkkipaikkoja on valtavasti, mutta silti ne eivät tunnu riittävän mihinkään.
Kun saavuimme viisi viikkoa sitten(!) Athensiin, silmiinpistävää oli varsin arvokkaiden autojen vilahtelu kampuksella. Yleensä kuskina nuori mies tai nainen. Lyhyen seurannan jälkeen näytti myös siltä, että kuskina olivat erityisesti aasialaiset nuoret. Opiskelijoita vai? Vanhempien rahoilla vai?

Athens News oli tehnyt viime viikolla saman havainnon ja olettamuksemme osui oikeaan. Aasialaiset opiskelijat, jotka tulevat tänne tutkinto-opiskelijoiksi hankkivat hieman arvokkaimpia autoja kuin keskiverto amerikkalaiset tällä aluueella. Uudet mersut, BMWt ja Audit vaihtavat omistaa Columbuksen autoliikkeissä. Auto maksetaan yleensä käteisellä. Nämä nuoret ovat varakkaiden vanhempien lapsia, jotka tulevat hakemaan aasiassa arvostetun koulutuksen täältä. Mukanaan heillä on iso tukku rahaa. Jotkut perheet antavat mukaan siis autorahat ja opiskelurahat. Autot ovat kolme kertaa halvempia täällä kuin esim. Kiinassa, joten hintataso houkuttaa hankkimaan heille kohtuuhintaisen mutta hyvän auton.

IMG_4806

Julkisilla ei kulje juuri kukaan. No, ehkä muutamat autottomat turistit vesisateella. Paikallisbussit ajavat säännöllisesti ympäri kaupunkia, enimmäkseen tyhjillään. Vuoroja on hyvin ja reitit kattavia. Paikallisbussit ovat ns. pikkubusseja ja ovat kyllä käteviä siirtymisiin. Matkustaminen on halpaa. Pari dollaria Nuutisen perheeltä Walmarttiin ( noin 3 mailia).

Paikallisbussi

Yliopiston kampuksella ajavat omat bussit, jotka kuljettavat opiskelijoita ja opettajia luentosaleihin sekä asuntoihin. Melko vähän niissäkin on matkustajia, saa nähdä miten matkustajamäärä muuttuu kun sateet alkavat. Lisäksi yliopiston kuljetuspalveluyksikkö tarjoaa kuljetuksen parkkipaikoilta työhuoneille tai luentosaleihin. Erilliset bussit on sitten niille, joilla on lääkärin todistus ovelta ovelle kuljetukseen. Kaiken tämän tarjoaa yliopisto.

Lapsia ei saa laittaa kouluun yksin. Heidät on tuotava kouluun tai saatettava koulubussille. Bussit kulkevat hyvin ja ainakin melkein aikataulussa. Koulubussi on myös etuoikeutettu liikenteessä. Kun bussi pysähtyy, ja kuski laittaa kattovilkut päälle, koko liikenne ympärillä odottaa lasten nousua tai poistumista bussista!

School bus

Taksit eli cabit ovat yksityisten firmojen ylläpitämiä eli puhelimessa on oltava parin komen taksin numero. Meidän luottofirma Green Cab palvelee 24/7, mutta autoja on ajossa noin 4. Onneksemme auto on aina (pari kertaa) tullut kun  on jouduttu siihen turvautumaan. Taksimaksu on 6 dollaria noin 3 mailin matkalta.

Pyörällä pääsee kätevästi, mutta paikoitellen tiet ovat kapeita ja pyöräily hankalaa. Oikeilla reittivalinnoilla pyöräily on kampusalueella nopein kulkuväline. Tosin omat vaaransa pyöräilyssäkin. Viime viikon keskiviikkona olimme tulossa uimasta kun uimakassi jäi pyörän vanteen ja pyörän väliin. Pyörä pysähtyi samantien ja minä jatkoin matkaani tangon yli asfalttiin. Naama, käsi ja polvi ovat nyt ruvella mutta niillä selvisin- kiitos kypärän! Pyörä onneksi säilyi ehjänä, joten matka jatkuu!

Moottoritiellä oli tänään paikoitellen myös ruuhkaa. Vaikka kaistoja on yhteensuuntaan 3-4, jonot seisoivat ruuhkassa. Me onneksemme matkasimme ns. vastakarvaan ja Athens-Aurora-Akron- Columbus- Athens turnee meni onnistuneesti!  

Bobcats ja kilpailukausi alkaa

Ohio Bobcats on Ohion yliopiston ja koko Athensin kaupungin (urheilu)elämän sydän. Yliopistoliikuntaan ja kansallisen tason kilpaurheiluun keskittyvä urheiluseura näkyy,  kuuluu ja liikuttaa täällä joka päivä. Bobcats ei voi jäädä keneltäkään huomaatta edes ruokakaupassa! Opiskelijat pukeutuvat Bobcats vaatteisiin ja t-paitoja, yöasuja, sukkia, bikineitä ym. myydään joka paikassa. Uusia opiskelijoita kutsutaan ”new Bobcats” ja koululaiset ovat ”future Bobcats”! Osastoni tervetuliaslahja sisälsi kassillisen erilaista Bobcats-kamaa!

rufus

Bobcatseissa voi harjoittaa 15 eri lajia yksilölajeista joukkueurheiluun. Stadioneita on 8 ja golf -kenttä kampuksen laidalla. Lisäksi kolme suurta monitoimihallia sisäurheiluun. Lajista riippuen palkattua henkilökuntaa on 3-15/laji. Maskottina Rufus (ks. kuva). Tunnusväri vihreä ja valkoinen!

Monet sisälajit aloittavat vasta loka- marraskuussa ja täten koripallon seuranta Convocation centerissä jää matkamme loppusuoralle. Jalkapallon ja lentopallon kausi on juuri alkamassa ja tällä viikolla olemme saaneet seurata ensimmäisiin kotipeleihin valmistautumista. Lentopallopeleihin tuli Petjan koulun kautta A4 liuska vapaalippuja ja opiskelijoita houkeltiin peleihin hodarin voimalla.

Jalkapalloa pelataan tänään klo 19. Harjoittelua on jatkunut noin kolme viikkoa. Puhallinorkesteri (varmaan noin 100 soittajaa) on harjoittelut pienissä porukoissa pitkin kampusta ja eilen saimme stadionilla seurata koko porukan yhteisharjoittelua jammailujen kera. Ihan jo soiton takia kannattaisi peliä mennä katsomaan. Oheisohjelma taitaa olla vähintääkin yhtä tärkeää kuin itse pelaaminen. Jo eilen pystytettiin telttoja, liukumäkiä ja puistoravintoloita jne. läheisille nurmialueille. Ensimmäiseen kotipeliin opiskelijat pääsevät ilmaiseksi, muuten liput ovat opiskelijoille 5 dollaria ja muille 25-40 dollaria.

Tähän Bobcats familyyn kuuluu siis ihan kaikki ja Bobcats on mukana kaikkialla! Meille stadion aukeaa lokuussa, liput jo ostettu. Tänään seuraillaan vesisateessa pelattavaa peliä koti-ikkunasta – stadion näkyy suoraan olohuoneeseen! Joulukuussa ehkä muutama Bobcats rantautuu Suomeenkin -liput ostettu!

Unelmien täyttymistä

Tämän viikonlopun matka suuntautui pohjoiseen, Clevelandin kautta Niagaran putouksille. Perjantaina illan aikana ajoimme ensimmäisen etapin noin neljä tuntia ja 300 mailia. Ohion itäreuna on harvaanasuttua metsä- ja peltomaisemaa – ja pellot eivät ole mitään pikkutilkkuja! Liikenne oli vilkasta, koska oli alkamassa labor day -viikonloppu, kolmen päivän vapaa!

Hyvin nukutun yön jälkeen (Clevelandin Hampton Inn downtown) suuntasimme aamukävelyllä katsastamaan NBA:n kakkosjoukkueen Cleveland Cavaliersin kotiareenan. Areena sijaitsi mukavasti kävelymatkan päässä hotellista. Areenan vieressä oli myös baseball stadion. Hiljaista oli lauantai-aamuna, mutta fanikauppa oli onneksi auki. Petjan unelmat tältä matkalta täyttyivät kun kaupasta lähti mukaan pari suosikkipelaajien nimillä varustettua t- paitaa!
Aamukävelyn jälkeen matka jatkui kohti Niagaran putouksia, Erie järven rantatietä pitkin. Matka eteni hitaasti kun valitsimme rantatien tai paremminkin navigaattori valitsi. No, maisemat olivat kauniit ja Dunkirkissa saimme lounastaa erittäin hyvässä kreikkalaisessa ravintolassa. Kyllä maistui pitaleipä ja fetajuusto hyvälle! Ravintolan kreikkalainen isäntä tuli vielä jututtamaan meitä laskun maksun yhteydessä – päiviteltiin yhdessä Kreikan heikkoa taloutta!

Dunkirkistä matka jatkui Buffalon kautta Niagara Falls cityyn. Tietullit sotkivat ajoreittiä ja jouduimme hieman pyörimään Buffalossa ympyrää, mutta lopulta päämäärä häämötti. Tosin moni muukin oli ajatellut tulla katsomaan putouksia juuri samaan aikaan meidän kanssa! Jonotimme noin puoli tuntia kaupungin laidalle, että pääsimme ajamaan hotelliin. Väsyttävä matka, Clevelandista noin 200 mailia ja kuusi tuntia!

Jaksoimme kuitenkin käydä pienellä kävelyllä vielä illalla. Luna Island kävelyreitin varrelta näkyivät American fallsit. Saarelle vieviltä silloilta näki myös mukavasti maisemia. Vielä klo 19.30 joka paikassa oli kamalat jonot ja tungosta! Väsymys alkoi painaa ja Tony’ Roomin iltapalan ja uima-altaan kautta nukkumaan!

Sunnuntaina luovutimme hotellin ja pakkasimme auton valmiiksi. Kävelyretki suuntautui nyt kohti Rainbow -siltaa ja näköala paikkoja. Laivaristeily jäi tekemättä valtavien jonojen vuoksi. Koko päivä olisi mennyt jonossa seisoessa! Sen sijaan kävelimme alueen läpi ja suuntasimme uudestaan vielä Luna saarelle ihailemaan Horseshoes -putouksia. Kova helle verotti myös voimia, joten parin tunnin kävelyn jälkeen olimme valmiit kotimatkalle. Maid of mist jäi kokematta, mutta yksi haaveista, päästä näkemään Niagaran putoukset, on nyt toteutunut! Upea paikka, ei se ihme, että noin 10 miljoonaa ihmistä vuosittain vierailee putouksilla.


Kotimatka oli taas pitkä ja siksi yövyimme, uimme, kuntoilimme Akronissa. Onneksi oli maanantai vielä aikaa ajella Ohiota kohti! Matka taittui mukavasti Columbuksen kautta ja Lottakin pääsi lopulta shoppailemaan. Pysähdyspaikaksi osui 150 liikkeen ostoskeskus, joita ei Athensissa juuri ole! This is heaven, sanoi Lotta!